Manu ja sisarukset täyttävät tänään 3 vuotta - ONNEA!

Manun synttäreitä juhlitaan uusien lelujen voimin. Käytiin eilen hakemassa synttärilahja eläinkaupasta. Jätettiin lelut autoon, jotta Manu ei niitä haistaisi illalla, mutta niinpä meidän kädet haisi vinkulelulle, että koira sitten käytti osan illasta lelujen etsimiseen. Poitsun nenu on tarkka, kun on kyse uusista leluista. Tänä aamuna sitten aamulenkin ja aamuruoan jälkeen lelut haettiin autosta ja aamu onkin sujunut uusilla leluilla leikkien.

Muutoin elämä on sujunut lenkkeillen ja vähän tokoillen. Olen nyt äippälomalla ja mulla on ollut hyvin aikaa vaellella Manun kanssa. Kunto on kestänyt melko hyvin, tosin hirveän reipasta lenkkeilyä en enää jaksa, mutta metsässä on saanut vaellella ihan omaan tahtiin. Me olemme siis nauttineet joka päivä metsälenkkeilystä oikein kivassa syyssäässä! On se vain onni, että on ollut kuivaa eikä ole tullut vettä niskaan. Olisi lenkit jääneet vähän vähemmälle  huonossa säässä.

Lenkin lopuksi on sitten urheilukentällä hieman tokoiltu. Manulta sujuu nykyään liikkeestä maahan ja istumaan meno sekä seisomaan jäänti. Istumaan jäännin kanssa kun on ollut vähän haasteita, mut nykyään sekin menee oikein. Lisäksi ollaan vähän treenattu noutoa. Sekin sujuu ihan kivasti. Tosin noutokapula haetaan niin, että kapulalle tehdään pienimuotoinen hypähdys tai sitten sitä hieman tökkäistään kuonolla ennen kun se otetaan suuhun ja sitten kun tullaan vierelle, niin mä saan olla aika reipas, että ehdin ottaa kapulan käteeni ennen kun se tipahtaa Manun suusta. Paras liike Manusta on kuitenkin eteen -käsky. Jätän aina namuja fleksin päälle ja sitten treenataan muita juttuja. Lopuksi sitten lähetän Manun eteen namuille - voi sitä pienen miehen riemua, kun se vihdoin ja viimein saa luvan mennä fleksille syömään namusia. Mulla on kädessä ihan samoja namuja kun treenataan muita juttuja, mutta jotenkin ne fleksin päällä lojuvat ovat niitä parhaita, jotka olisi päästävä syömään.

Tässä vielä vanhoja kuvia meidän rakkaasta synttärisankarista.