Ajeltiin tänään Manun kanssa Äänekoskelle näyttelyyn. Näyttely oli isolla hiekkakentällä ja kehät olivat isot ja kehien ulkopuolellakin oli rutkasti tilaa. Ahdasta ei siis ollut. Aurinkokin porotti tyhjältä taivaalta, joten meillä oli oikein hyvä näyttelypäivä. Manun motivointi oli taas tuskaista eikä namut kelvanneet sitten ollenkaan, mutta sen verran hyvin pikkumies sitten käyttäytyi, että saatiin taas vaaleanpunainen nauha ja sitten Manu oli Äänekosken komein parsonuros, mutta valioluokan nartulle sitten jäätiin kakkoseksi ja Manu oli VSP. Hienosti siis meni! Serti saatiin, mutta valioksi Manu ei tullut, koska tuo maaginen kahden vuoden ikä on vielä saavuttamatta. Toinen näyttelyssä ollut Miselin-kasvatti valioitui, joten onnittelut vielä heille!

Kehässä Manu käyttäytyi melko nätisti ja antoi tutkiakin itsensä ihan kiitettävästi. Liikkuminenkin onnistui paremmin eikä kuono ollut maassa eikä etutassut laukanneet. Kehän ulkopuolella käytöksessä olisi ollut toivomisen varaa. Manu kyllä oli ihan nätisti, kun toisia koiria ei ollut haisteluetäisyydellä, mutta nyt se sitten keksi äristä haistelemaan yrittäneelle narttukoiralle. En tiedä, mistä tämä agressiivisuus narttuja kohtaan johtuu, kun normaalisti nartut saa äristä Manulle niin paljon kuin haluavat eikä Manu siitä pahastu. Yhdellä nartulla tosin oli juoksut ja sitä Manu oli haistellut, joten ehkä se oli sitten hieman sekaisin tästä juoksuisesta nartusta. En tiedä, mutta tuollainen käytös ei kyllä ole kiva. 

Näyttelyn jälkeen kävimme vielä viereisellä pururadalla kävelemässä ja Manu pääsi hieman kylpemään ojaan, joten siinä oli sitten palkinto pienelle miehelle päivän suorituksesta.