Manu on harjoitellut uimassa käyntiä nyt muutaman kerran (kerran jopa vapaana, kun olin itse vedessä sen kanssa), mutta tyyli on pysynyt samana...suurimmaksi osaksi Manu läiskii vettä ja haukkoo sitä suuhunsa. Tänään se sitten oli tukehtua nielemäänsä veteen ja koira itsekin jo tajusi, että nyt ei ole kaikki ok ja se suuntasi oma-aloitteisesti rantaan. Siellä se sitten seisoi vaikean näköisenä. Tajusin heti, että se on niellyt liikaa vettä, joten yritin saada vettä ulos nostamalla Manua niin, että sen pää oli alaspäin. En sitä kauan pitänyt näin, kun ei sitä vettä tullut ulos, mutta kun olin laskenut sen maahan ja laitoin kenkiä jalkaan, niin Manu sitten oksensi vedet. Tämän jälkeen Manu palautui ennalleen ja se olisi lähtenyt takaisin uimaan, joten ei sitä ainakaan kauhistuttanut tuo kokemus ollenkaan - toisin kuin omistajaa. Uimaan ei tosin menty enää sen keikan jälkeen. Miten sitä koiralle opettaisi, että pidä se suu kiinni kun uit?????? Manu tykkää olla vedessä hirveästi, joten on harmi, jos me ei voida käydä uimassa Manun lievän itsetuhoisuuden takia...tässä kuitenkin kuvia aiemmalta uintireissulta.

Suuren vesipedon loikka


Mahtavia räiskeitä


Välillä uitiin sitten ilman räiskeitä ja suukin pysyi nätisti supussa.


Sitten taas nautittiin vedestä oikein kunnolla suu auki

Uusissa räiskeissä suu ammollaan

Koirakoulussakin ollaan käyty ja siellä ollaan touhuttu vaihtelevalla menestyksellä. Manulla on alkanut kausi, jolloin sitä ei kaikki touhu jaksa kiinnostaa. Koirakoulussa Manu aina jaksoi vähän aikaa tehdä tiettyä liikettä ja sen jälkeen siltä meni mielenkiinto ja sen huomioita oli vaikea saada takaisin. Opettaja sanoikin, että on parempi olla kouluttamatta Manua sellaisina hetkinä, kun siitä huomaa, ettei voisi vähempää kiinnostaa. On se kuitenkin joka kerta tehnyt tehtäviä melko hyvin, etten vielä ole joutunut poistumaan paikalta pettyneenä meidän yhteistyöhön - täytyy koputtaa puuta ja toivoa, että Manun kärsivällisyys opetteluun ja toistoihin säilyisi edes hiukan. Ja täytyy harjoitella enemmän ympäristössä, jossa on häiriötä, koska kotonahan Manu tekee mielellään temppuja. Tokohypystä Manu tykkää hurjasti ja siihen se syttyi viimekin kerralla. Se ei millään malttaisi odottaa lupaa hypätä esteen yli. Viime kerralla sainkin jo vinkkejä, kuinka opettaa hyppyä niin, että avoimen luokan hyppyyn siirtyminen olisi helpompaa...täytyy siis jatkaa treenejä meidän pahvilaatikkoesteellä kotona:)