Juhannus meni porukalla mökkeillen hieman vaihtelevassa säässä, mutta sen verran sää suosi välillä, että uskaltauduin saunasta uimaan perjantaina ja sitten vielä kahlailin vedessä uittaen Manua sunnuntaina. Manu nautti mökkeilystä ja porukasta ehkä hieman liikaakin ollen välillä hieman ärsyttävä. Sen piti saada osallistua kaikkeen ja sunnuntaina se olikin jo niin väsynyt, ettei se jaksanut leikkiä, vaan kierteli räksyttelemässä eri puolilla pihaa, esim. kaivon pumppu oli muutamaan kertaan haukuttava pystyyn. Sunnuntaina ennen lähtöä otin Manun jo sitten hihnaan, kun kyllästyin sen jatkuvaan räksyttelyyn ja huomionhakuun, jolloin se antoi itsekin vähän periksi ja hieman yritti lepäillä varjossa. No, kyllä se mökkeily pääsääntöisesti sujui ihan hyvin ja Manu kyllä nautti touhusta kovasti. Manulle oli ostettu mökin pihaan myös oma uima-allas, jossa se tykkäsi kahlata ja kaapia vettä sekä painaa altaan reunaa alas, jotta vesi valui pois altaasta, joten Manu pääsi ainakin toteuttamaan itseään mökillä. Maanantai olikin sitten lepopäivä, jolloin Manu keräili mielellään voimiaan loikoillen meidän sängyssä.

 

Tässä vielä joitakin kuvia meidän mökkikoirasta.

 

Ensin vesileikkejä omassa uima-altaassa...

...ja sitä uima-allastakin piti välillä komentaa...

 

...ja vettä piti kauhoa niin, että varmasti roiskui...

 

 

...ja välillä juostiin taas mökkifrisbeen perässä...

...ja sitten vihdoin ja viimein kotipihassa alkoi pientä miestä pilkityttämään...

...ja oli aika ottaa torkut raskaan juhannusviikonlopun jälkeen

 

Yhden lepopäivän jälkeen kävimme sitten eilen pitkästä aikaa JAT:n agilityssä. Mulla on työmatkailu estänyt agilityn harrastamisen parin viimeisen viikon aikana, joten oli kiva päästä taas JAT:n ryhmään treenaamaan. Kiva olikin, kun mentiin, koska mulla oli tällä kertaa mukana aivan huippukoira. Manu tykkäsi mennä mun kanssa agilityä eikä haaveillut ollenkaan karkaavansa jonnekin muualle. Kouluttajakin sanoi, että tauko on tehnyt meille hyvää, kun meno on nyt ihan erilaista :D! Teimme aluksi radan, jossa oli kaksi hyppyä, putki, puomi, kolme hyppyä ja taas putki, hyppy, pöytä ja kaksi hyppyä. Saimme tehtyä radan heti ekalla kerralla oikein – jihuu!!!!! Puomin alkukontaktille mun olisi pitänyt ohjata Manu paremmin, ettei se vain oppisi loikkaamaan yli. Nyt oli kuulemma yliloikka ollut lähellä. Muuten rata meni tosi hyvin, joten olen tosi tyytyväinen. Manu pysähtyi pöydällekin käskystä tosi napakasti!

 

Sitten treenasin hieman taas keppejä ja sitten kokeilimme rataa, jossa oli rengas, hyppy, putki, kaksi hyppyä taas rengasta vastapäätä ja sitten A oli niin, että rengas meni mutkana A:n alta. Tästäkin suoriuduimme melko hyvin ja Manu hyppäsi renkaankin oikein, kun ensin hieman treenasimme sitä pelkästään. Meillä oli siis oikein kiva agilitytreeni tällä kertaa, joten täytyy pitää mielessä, että treenitauko tekee välillä hyvää koirankin motivaatiolle!

 

Eikä nämä kiva jutut siihen lopu. Tänään törmättiin naapurin Lotta-pinseriin, jonka kanssa Manu sai painia ja spurttailla vähän aikaa. Manu on ollut viime aikoina hieman äksynä Lotalle, joten olin tosi iloinen, kun Manu tykkäsi nyt leikkiä sen kanssa. Lotta on hyvin energinen ja se hyppii ja huitoo tassuillaan hurjasti, mistä Manu ei ole oikein pitänyt, mutta nyt se sitten tykkäsi oikein painia Lotan kanssa eikä ollut moksiskaan, vaikka jäi välillä alakynteen. Tosi kiva, jos tuosta naapurin koirasta tulisi Manulle uusi kamu, kun noita koirakamuja ei liiemmälti tuolla meidän pikkumiehellä ole.