Agilitykuulumiset on jääneet päivittämättä...maanantaina oltiin agilityssä ja mulla oli taas siellä mukana oikein hyvin käyttäytyvä ja innokas koira - sain olla Manusta taas oikein ylpeä, niin hienosti se siellä käyttäytyi! Kokeilimme tällä kertaa pussia, pöytää ja rengasta eikä meillä ollut minkään kanssa ongelmia. Lisäksi Manu oli niin innostunut mun namuista, että se tarjoili jopa toko-seuraamista ja pysähtymistä, kun jonossa liikuimme hyppäämään rengasta...se ehkä meille tuottikin eniten ongelmia, kun alussa piti rengas hypätä niin, että Manun olisi pitänyt kulkea mun oikealla puolella - Manu kun tietää, että namu tippuu vain, jos se on mun vasemmalla puolella:)

Meillä on ollut Manun kanssa hieman ongelmia siitä, saako se tulla häiriköimään petin petausta. Sillä kun on ollut tapana hyppiä sänkyyn, kun sitä petataan ja siellä sitten haastaa riitaa. Olen sen kanssa pariin otteeseen siitä taistellut ja omalla terrieriluonteellani tietty siihen pisteeseen asti, että Manu antaa periksi, mutta me olemme saaneet siihen myös kulutettua aikaa. Tänään oli taas Manulla sellainen taisteluvire päällä, kun meinasin pedin pedata, että ei oikein innostanut alkaa siitä jauhamaan sen kanssa. No, sittenpä tajusin, että onhan sitä parempikin keino hoitaa tämä asia ja hain namupussin yöpöydälle. Sen jälkeen ei ollut mitään ongelmia sen kanssa, etteikö Manu olisi kiltisti istunut matolla sen aikaa, kun laitoin pedin kuntoon. Kehuin sitä kovasti koko petauksen ajan ja annoin aina silloin tällöin namun, ja viimeinen palkkio oli sitten lupa hypätä pedatulle sängylle. Kuljetan namuja aina mukanani, jotta saan Manua palkittua oikeasta käytöksestä, mutta tähän petausongelmaan en ollut sitä tajunnut yhdistää...taitaa olla muulloinkin namut yöpöydällä, niin loppuu häiriköinti petauksen yhteydessä:)

Tänään kävimme sitten metsälenkillä ja Manu sai juoksennella vapaana. Se on nyt rohkaistunut sen verran, että ei enää niin kovasti pyöri jaloissa, kun lenkkeilemme kaksin metsässä, joten sen tulee enemmän sitten nautittua vapaana juoksentelusta. Vielä kuitenkaan ei ole käynyt niin, että se häviäisi, vaan aika tarkkaan se edelleen katsoo, että me ollaan menossa samaan suuntaan.  Tässä joitain kuvia meidän metsälenkiltä...harmi vaan, että iso osa lumesta ehti sulaa, ennen kuin ehdimme valoisan aikaan metsään.







Ostin myös Manulle uuden lelun, jossa on herkkurenkaat laitettu keskelle. Manu innostui lelusta kovasti ja jaksoikin sen kanssa aika hyvin touhuta, vaikka meinasikin, että mun ois pitänyt auttaa sitä vähintää pitämällä lelusta kiinni, kun se yritti repiä herkkuja pois. Hieman sitä avitinkin siinä, että lelun päät eivät olleet ihan tiukasti pyöritelty kiinni, joten herkusta sai paremman otteen. Tässä kuva Manusta uuden aktivointilelunsa kanssa.



Manu on myös innokas apulainen, kun on kyse pesukoneen täytöstä tai matkalaukun pakkaamisesta tai tyhjentämisestä. Tässä on mun sukkia kerättynä olohuoneen lattialle, kun yritin tyhjentää matkalaukkua työmatkan jälkeen.