Oltiin taas maanantaina agilityssä. Tällä kertaa me aloitimme kahden esteen sarjalla...kotona olen joskus ottanut hyppyä ja putkea peräjälkeen, joten ei se meille ihan uutta ole. Agilityssä otimme nyt sitten putkea ja keppejä peräjälkeen ja meillä meni pari kertaa tosi hyvin. Manu meni kepitkin ihan oikein. Sitten mä rupesin hösläämään ja me sekoiltiin kepeillä, mutta eipähän tuo mitään - meillä oli nimittäin huippukivaa! Sitten otettiin A-estettä ja siinä alussa Manu meinasi hypätä pois A:lta saatuaan namun, mutta kun se huomasi, että se ei kannata, niin sen jälkeen se meni A:n ihan hyvin - kiihyttäen niin, että jäin sitä jälkeenkin välillä:) Yksi tyttö kuvasi siellä meitä ja saattoipa se ottaa musta ja Manustakin kuvia, mutta unohdin lopussa pyytää häntä lähettämään kuvia mulle...mut jos saan niitä myöhemmin, niin lisäilen meidän agiltykuvia sit joskus toiste. Nyt meillä on parin viikon joulutauko agilityssä, mutta eiköhän me kestetä:)

Perjantaina meillä on taas tokoa ja viimeksi meille tuli tehtäväksi harjoitella noudon lisäksi pysähtymistä luoksetulon yhteydessä. Se pitäis tämän ohjaajan mukaan opettaa niin, että palkka heitetään koiran taakse. Mullahan oli tietty viime kerralla kentällä hieman toimintavaikeuksia enkä oikein saanut sitä namua lentämään oikealla hetkellä oikeaan paikkaan...välillä ennakoin heittoa niin, ettei Manu pysähtynyt kunnolla ja välillä sitten namu lensi minne sattuu. Mutta kun mulla on sattumoisin hyvin fiksu:) koira, niin se oppi sen kuitenkin ja tykkää siitä liikkeestä nyt kovasti - uusihan on aina kivaa! Olen harjoitellut sitä aina välillä lenkillä ja se on toiminut melko hyvin. Nyt täytyy vain ottaa paljon myös luoksetuloja ihan perille asti, ettei Manu ala ennakoimaan pysähtymistä. Noutoa Manu ei suostunut tekemään viime kerralla koirakoulussa oikein ollenkaan ja tänään sitten kokeilin sitä pitkästä aikaa kotona sisällä ja Manu teki sen tosi hyvin. Joitakin muotovirheitähän siinä tietty on, mutta en mä ainakaan vielä yritä ollakaan kauhean tarkka. Mulla kun oli ongelmia sen kanssa, että Manu ei istunut noutokapula suussa sitten millään. Nyt se suostuu istumaan, mutta samalla se ojentelee etutassuaan mulle kuin yrittäen hoputtaa mua ottamaan kapulan. Tämän lisäksi Manu istahtaa aika kauas musta, mutta lähelle en edes yritä sitä vielä saada, kun nyt mulle on tärkeintä vahvistaa tuota kapulan pitoa suussa.

Olin yhtenä viikonloppuna käynyt läpi ensi vuoden sopivalla etäisyydellä olevat koiranäyttelyt, joihin voisin osallistua ensi vuoden puolella. Juvan näyttely oli ensimmäinen heti tammikuussa, mutta sinne meno sitten jää, kun unohtui tuo ilmoittautuminen. Seuraava olisi Keuruun näyttely helmikuussa ja päätinkin ilmoittautua sinne heti, jotta se ei jäisi väliin mun huolimattomuuden takia. Manu säästyi trimmailuilta, kun olin tosiaan aikeissa viikonloppuna trimmata sen, mutta onneksi päätin mennä ilmoittautumaan ensin - nyt saa karvat vielä rehottaa:)