Käytiin tänään lenkillä Annin, Sennan ja Sisun kanssa. Tehtiin pitkä lenkki, kun hieman kierreltiin eri reittejä pitkin - kivaa oli!

Manu tulee tosi hyvin toimeen Sennan ja Sisun kanssa. Tosin alkuun Manu hieman räksyttäen yritti komentaa Sisua juoksemaan sen kanssa, mutta alun räksyttelyn jälkeen pojat lenkkeilivät sulassa sovussa yhdessä ja erikseen eikä tuo räksyttäminenkään ollut vihaista, vaan Manun keino yrittää saada asiat menemään sen halun mukaan.

Tällä kertaa Manu pyöri paljon jo aikuisen ikään (ihan kohta 10 v.) ehtineen Sennan kanssa ja Sennakin hieman innostui Manun kanssa juoksemaan. Manu uskoi Sennaa tosi hyvin - pelkästään Sennan katse riitti saamaan Manun aisoihin, jos Manu yritti jotain sellaista, mikä Sennalle ei sopinut. Ja kerran Manu jopa heittäytyi selälleen, kun Senna sitä ojensi. Osaahan tuo meidän pikkuinen koirienkieltäkin! Senna ojensi Manua aina, kun Manu yritti päästä hyppimään sen selkään, joten ihan asiasta Senna palautti Manun takaisin maanpinnalle.

Oon tosi iloinen, että Manu tulee noin hyvin toimeen Sisun ja Sennan kanssa eikä pojilla tosiaan ole ollenkaan erimielisyyksiä eikä Manu ollenkaan koe oloaan uhatuksi, vaikka Sisu välillä hypii yli tai muuten Manu on jäämässä sen jalkoihin.

Tässä sitten vielä pari kuvaa Manusta ja Sennasta lenkillä.

Meidän naapuriin tulee ensiviikonloppuna pinserityttönen - jospa siitä tulisi Manulle uusi ystävä. Se olisi ainakin sopivan kokoinen tyttönen juoksuttamaan Manua.