...kaivataan, kun Manun kanssa yrittää treenata agilityä. Tosin Manu voi pienessä mielessään ajatella samoin minun kanssa treenailusta. Manu on alkanut kuumenemaan agilityssä aika kovasti ja harjoittelu menee helposti räksyttämiseksi. Silloin Manu ei keskity tekemiseen eikä mene edes helpoista kohdista oikein, vaan se keskittyy kääntymään mua kohden ja räksyttämään. Mä sitten helposti menen kierroksille myös ja yritän vain jotenkin saada Manun menemään sinne minne mä haluaisin, mikä ei tietty tilannetta helpota yhtään. Tosin kouluttaja toistaa mulle jatkuvasti, että anna käskyt selkeästi ja AJOISSA, joten minussa se vika taitaa olla...

Tänään tehtiin aika suoraviivaista ja nopeaa rataa, jossa alkuun Manu ei meinannut mennä edes kahta perättäistä hyppyä suoraan, vaan se juoksi toisen hypyn mun perässä ohi. Kepeilläkään ei hermo pitänyt, vaan koko ajan se tuli sieltä ulos. Putkella olin sitten itse hidas, jolloin Manu pääsi mun väärälle puolelle, mikä sitten johti sekoiluun, kun yritin ohjata seuraavalle esteelle. Loppu meni sitten melko sujuvasti ja radan huippukohta oli, että rengas hypättiin jälleen kerran oikein.

Toisen kerran kun päästiin radalle ja tehtiin rata toiseen suuntaan, meni meillä paremmin. Rengas meni taas oikein ja hypytkin sujuivat keskittyneesti mun ohjeita noudattaen ilman räksytystä. Tosin taas tuli sanomista mun käskyjen ajoituksessa. Kepitkin meni melko sujuvasti, vain yhden kerran jouduin korjaamaan kepeillä ja kaksi hyppyä peräkkäin meni vauhdilla ja suoraan eli Manu ei yrittänyt kiertää toista niistä mun perässä. Toisesta kerrasta jäi siis parempi mieli - meillä on siis vielä toivoa.

Itsenäisesti harjoittelin keinua. Manu oli edelleen mulla hihnassa, mutta tällä kertaa annoin keinun mennä alas ilman, että hidastin sen vauhtia. Vähän Manu heilui keinun päällä eikä tajunnut jännittää kroppaansa, mutta ihan rauhallisesti se tilanteen otti. Ois kyllä kiva, että jossain vaiheessa keinu tulisi osaksi rataa, jotta saisi siihen enemmän tuntumaa. Nyt kun sitä tehdään usein hyvin ahtaissa paikoissa, en uskalla päästää Manua irti, kun koiria voi olla ihan joka puolella lähietäisyydellä.

Lisäksi harjoittelimme kahdella esteellä kahdeksikkoa. Tässäkin Manu kuumeni aika tavalla ja räksytystä kuului jatkuvasti eikä kahdeksikon kiertäminen kahdella esteellä oikein tahtonut onnistua, mutta kun hyppyytin Manua yhdellä esteellä kahdeksikkoa, sujui se jo paremmin.

Vaikka esteiden suorittaminen onkin haastavaa kuumana käyvän koiran kanssa, olen kyllä siihen tyytyväinen, että pystyn treenaamaan Manun kanssa kentällä, jossa on muita koiria. Se ei siis kuitenkaan yritä karata multa muiden luo ja osaa olla rauhallinen silloin, kun emme tee esteitä. Harjoittelun vuoksi teetin Manulla myös hieman tokoa kentällä ja paikkamakuu sujui häiriöstä huolimatta oikein kivasti - hieno poitsu Manu siis on huonoista agilityhermoista huolimatta.

Nyt viikonloppuna aion mennä ekoihin möllikisoihin, jos vain sää sallii, vaikka osaaminen ei nyt viimeaikoina olekaan ollut sellaista, että rata pystyttäisiin suorittamaan ilman töppäilyjä. Aion mennä ihan siihen mölliryhmään, jossa ei ole keinua, keppejä eikä rengasta. Saas nähdä, miten meille käy!