Käytiin tänään Tampereella KV-näyttelyssä ja Manu sai erin ja oli nuortenluokan ykkönen. Paras uros -kehässä jäimme sitten junnu-urosten ja valiourosten jälkeen viidensiksi muutaman muun parsonpojan kanssa. Ei siis sijoituttu, mutta eipä tuo mitään. Voiton uroksissa vei hienosti Elmeri-poitsu - onnea sinne vielä tätäkin kautta! Hienosti osasi Elmeri olla kehässä! Manun kehäkäyttäytyminen ei ollut nyt tällä kertaa ihan onnistunutta, mutta koiraa ei siitä parane syytellä, vaan omistajassa taitaa olla vikaHymy. Tuomari oli hyvin vaativa ja me saatiin heti alkuun pöydällä sellaista palautetta, että olisi tehnyt mieli lähteä pois...tuomarin mielestä Manu ei ole mikään näyttelykoira, koska se ei nauti siitä touhusta ollenkaan. Nähtävästi tämän kommentin sai aikaan Manun väistely pöydällä, kun oli aika katsoa hampaat. Olen aiemminkin sanonut, että mun pitäisi harjoitella sitä enemmän, mutta kun ei ole harjoiteltu, ei olla myöskään kehitytty asiassa, joten omapa on vikani. Manu myös epätyypilliseen tapaan veti osan matkaa kävelyosuudesta, josta saatiin sitten maininta arvosteluun, että etutassut menee yhtäaikaa. Koko aikaa se ei näin mennyt, mutta kun kävelyä oli tosi vähän arvostelun aikana, niin osan matkaakin tehty hyppely sitten vaikutti. Manu on aiemmin kävellyt tosi nätisti, joten en tiedä, mistä tänään tämä vetäminen johtui, mutta täytyy sitä nyt sitten harjoitella kotona. En nimittäin harjoitellut ollenkaan ennen tätä näyttelyä, joten siinä saattaa olla syy.

Näyttelypäivä oli mukava ja oli kiva tavata Figon omistajaa Annea ja sitten joitain muita näyttelytuttuja. Aika meni näyttelyssä nopeasti ja tilat olivat hyvät. Auton sai helposti parkkiin, vaikka tosin melko kauas, ja tilaa oli riittävästi niin kehässä kuin kehän ulkopuolellakin. Aikaa oli myös hieman käydä ostoksilla ja Manu saikin vinkuleluja ja luita kotiinviemisiksi.

Nyt meillä on hieman taukoa näyttelyiden osalta, mutta ei me nyt tuota touhua tuomarin kommentista huolimatta kokonaan lopeteta. Mun mielestä se on kuitenkin hyvää harjoittelua Manulle eikä se muuten koe oloaan epämukavaksi - ainoastaan hampaiden katsomisen aikana, joten ei se Manun kiusaamista ole. Sen verran mielellään Manu näyttelyalueille aina tulee ja ihan reippaasti se kehässä ja kehän ulkopuolella muutoin käyttäytyy, joten katsotaan, jos ajelisimme Tuuriin kesäkuun alussa.

Tällä viikolla on muutoinkin harrastettu kovasti Manun kanssa. Me käytiin kaksi kertaa agilityssä ja siellä meni ihan kohtalaisesti. Toisella kerralla oli huonommat namit matkassa ja se hieman näkyi touhussa, joten tästä lähtien yritän ottaan Manulle paremmin kelpaavia namusia mukaan. Manu myös kävi Mikan kanssa luistelemassa tuossa järvenjäällä ja Manu innostui hommasta hirmuisesti. Se ei olisi halunnut millään lopettaa juoksentelua, vaan kiskoi vain jäälle takaisin, kun Mika oli jo vaihtamassa luistimia pois. Manu oli haukkunut ennen lähtöä ja silloin, jos Mika ohitti sen, mutta muutoin se keskittyi juoksemaan. Voipi olla, että pojat lähtevät luistelemaan huomennakin. Huomenna meillä on lisäksi agility, joten Manulle riittää taas touhua huomispäivälle.