Tänään kävin Manun kanssa aamupäivästä metsälenkillä. Hieman satoi lunta, mutta aurinkokin välillä näyttäytyi, joten päätin ottaa kameran mukaan matkaan. Manu nautti retkestä, vaikka välillä taas peesasikin mua eikä ottanut iloa irti vapaudesta. Metsässä Manu ei tosiaan juoksentele kauas, jos olen sen kanssa kahdestaan. Ehkä se huomaa, että minä arkailen kävellä yksikseni metsässä, joten tuo epävarmuus sitten tarttuu Manuunkin. Nimittäin aamulla kun kävelin jäällä Manun kanssa, niin silloin Manu kyllä paineli ihan reippaasti eikä pyörinyt jaloissa. Tosin en minä pahakseni pistä, että se lähellä pysyy...mun aiempi koira kun ei arastellut yhtään itsenäistä lenkkeilyä, joten tämä Manun peesaaminen kyllä hyväksytään ilomielin.

Tässä sitten kuvia meidän metsäretkeltä.

Tästä se reissu alkaa...karvat on kasvaneet aikatavalla eikä masukaan taida olla pienentynyt (kovasta yrittämisestä huolimatta), joten ei taida koira ihan näyttelykunnossa olla vieläKieli ulkona

Sitten hieman poseerausta metsämaisemissa.

...ja kohta jo päästiin ihailemaan koskematonta lumihankea...

...jonne oli päästävä juoksemaan...

ja siellähän sitten kirmattiin...

...välillä mentiin niinkin syvässä hangessa, että pikkuparsoni sinne ihan upposi...

...mutta se ei menoa haitannut, silmät vain kiinni ja uusi ponnistus...

Meillä oli tänään siis oikein kiva metsäretki. Tätyy katsoa, jos huomenna lähdetään sinne uudestaan.