Tänään käytiin taas agilityssä. Tällä kertaa meillä oli esteinä A ja putki. Esteet oli laitettu ensin niin, että putki meni vinottain A:n ali niin, että putken aukot oli aina A-esteen alussa ja lopussa. Tällä kokoonpanolla harjoittelimme putkeen menoa. Manu suoritti putken hyvin eikä karannut multa A:lle. Kuulemma se kerran vilaisi A:ta kohden, joten olisi ollut mahdollista, että se olisi A:lle mennytkin. Mä kun olin varma, ettei se noista kahdesta esteestä sitä A:ta valitsisi.

Sitten putki laitettiin niin, että putki menikin A:n alta ja putken molemmat suut olivat A:n sisäänmenon molemmilla puolilla ja meidän piti tehdä A:ta. Houkutus mennä putkeen oli siis suuri. Kerran tai pari Manu karkasi multa putkeen, mutta olin aika yllättynyt siitä, kuinka hyvin se meni A:lle ja suoritti sen. Tosin alastulokontaktille Manu ei enää oikein malttanut pysähtyä, joten treenattavaa riittää. Sitten teimme vielä samalla kokoonpanolla putkea ja mun yllätykseksi toisesta suunnasta Manu valitsi A:n eikä meinannut millään mennä putkeen. Joten kyllä se A saattaa Manua vetääkin puoleensa, mun vannomisista huolimatta.

Meillä oli oikein kiva harjoittelukerta ja nautin todella Manun kanssa touhuamisesta. Mulla oli taas mukana oikein tottelevainen koira. Se pysyi tosi hyvin paikallaan (karkasi vain kerran putkeen ennen käskyä) ja kääntyi käskystä takaisin A:lta, kun se sinne karkasi putken sijaan. Lisäksi Manu tuli hienosti sivulle istumaan käskystä, joten on se harjoittelu tehonnut. Meidän ohjaajakin kehui, että Manun maltti on parantunut huomattavasti! Täytyy toivoa, että huomenna mulla on tokossa samanlainen keskittymiskykyinen gentlemanni mukana!